torstai 31. elokuuta 2017

Clarinsin syksy 2017



Välillä tämäkin täti innostuu meikkaamaan itsensä oikein viimeisen päälle.
Totuushan on, että en ole kummoinen meikkaaja, mutta rakastan silti lähes kaikkea kosmetiikkaa.
Tällä kertaa ajattelin testailla Clarinsin* syysmeikkejä.
Olkaa armollisia lopputuloksesta :)


Poskipuna ja neljän luomivärin paletti oli pakattu punaisiin samettipusseihin.
Minähän jo siis innostuin niistä samettipussukoista :)


Uusi syksyinen luomiväripaletti on nimeltään Forest ja se jää pysyvään valikoimaan. Palettiin kuuluu kaksi vihreän sävyä, joista toinen on satiinipintainen vaaleanvihreä ja toinen helmiäispintainen tummanvihreä. Lisäksi palettiin kuuluu mattapintainen tummanharmaa ja vaalea satiinipintainen roosan sävy. Sävyjä on helppo yhdistää ja sekoittaa toisiinsa halutun lopputuloksen aikaansaamiseksi. Mineraalipigmenteistä koostuvia luomivärisävyjä voidaan käyttää joko kuivana, kun halutaan tehdä pehmeä smokey eyes -meikki tai kosteana, kun silmämeikistä halutaan näyttävä. Luomivärin sisältämä karnaubavaha saa luomivärin levittymään helposti ja pysymään hyvin paikoillaan.
4-Colour Eye Shadow Palette -luomiväripaletti 6,9 g, suositushinta 52,25 euroa.

Kaikille sopiva roosan sävy jättää poskille heleän sävyn. Poskipuna korostaa kasvojen muotoa ja jättää iholle kauniin hehkun. Sävy golden pink 09 on kausisävy ja myynnissä syyskauden ajan.
Blush Prodige -poskipuna 7,6 g, suositushinta 43,60 euroa.

Pehmeän voidemaisen tuntuinen, huulia kosteuttava ja runsaasti väripigmenttiä sisältävä huulipuna jättää huulille täyteläisen, kauniisti hohtavan värin. Huulipunan värivalikoimaan tulee kolme uutta valikoimaan jäävää sävyä, joista tämä on:
754 deep red, täyteläinen, syvä punainen
Joli Rouge -huulipuna 3,5 g, suositushinta 27,00 euroa.

Tällaisen meikin sain aikaiseksi.
Tykkäsin luomiväreistä, joissa oli vahva pigmentti.
Vaikka sävyt ovat vihreitä, ei niistä kyllä tule ne 90 luvun luomivärit mieleen.
Poskipunan kanssa pitää aloittaa varovasti ja lisätä oman maun mukaan.
Ihana punastumisen punan sai tällä tehtyä.
Huulipuna on ihana.
Se tuoksuu niin hyvältä, että tekisi mieli kulkea puna nenässä koko päivän.
Huulille puna levittyy hyvin ja tuntuu todella pehmeältä.

Yleensä jos meikkaan vahvasti silmät, en tee huulista niin näkyviä ja toisinpäin.
Seuraavalla kerralla laitan silmiin vain ripsarit ja huulin tämän punan, ai että tulee upeeta!

No mitäs tykkäätte?

* meikit pr-näytteitä

tiistai 29. elokuuta 2017

Kaulakoru lusikoista



Halusin tehdä ison ja näyttävän korun itselleni, olinhan ostanut valmiiksi Kontti kirpparilta kaulaketjunkin.
Muistin nähneeni netissä kukkakoruja, jotka on tehty kertakäyttölusikoista.
Ei muuta kuin testaamaan!


Kertakäyttölusikoiden kääntelyyn ja vääntelyyn tarvitaan lämpöä.
Kynttilä on tähän hommaan oiva apu.
Sakset leikkaamista varten on myös tarpeen.


Kannattaa kuumentaa terälehtiä niin, että lusikassa on varsi vielä paikoillaan.
Kun terälehti on valmis, kuumenna vähän vartta ja leikkaa se sitten poikki.
Ilman lämpöä voi paksu muovi haljeta.
Terälehdet saa kiinnitettyä toisiinsa kuumentamalla terälehden päätä ja painamalla sen kiinni toiseen lehteen.
Tällä tyylillä kootaan koko kukka.


Sitten tuleekin se kinkkisin vaihe, miten kiinnitetään kukka ketjuun?


Kuumensin neulaa ja painoin varovasti läpi muovista.
 Pujotin avainlenkin tuosta reiästä läpi.


Spraymaalasin kukan kullan väriseksi ja annoin kuivua muutaman tunnin. 


Korusta tuli tosi kaunis.
Testailin eri vaatteita vasten korua ja mustan kanssa se on täydellinen.
Kiva ja persoonallinen koru syntyi muutamalla eurolla.
Tällä tyylillä voisin tehdä vielä rintakorunkin.

Ihanaa tiistaita teille kaikille <3


sunnuntai 27. elokuuta 2017

Espoo



Minä olen espoolainen henkeen ja vereen.
Kovasti yritin asua toisaalla, mutta Espoo on aina ollut paikka, jossa tunnen eniten olevani kotona.
Jokaisella on varmasti paikka, jossa tuntee olonsa kotoisimmaksi.
Minulle se on Latokaski.
Asun nyt kodissa, joka on sanan varsinaisessa merkityksessä, kivenheiton päässä rakkaimmasta lapsuudenkodistani.
Kodista, josta muutin Rachidin kanssa omaan kotiin.
Kun asetuimme tähän kotiin, sanoinkin Rachidille, että en halua enää muuttaa tältä alueelta pois.
Minä olen nyt kotona!


Perjantaina alkoi Espoo-päivän juhlinnat, jotka jatkuvat vielä koko tämän sunnuntainkin.
Kesä huipentuu yhteiseen kaupunkijuhlaan elokuun viimeisenä viikonloppuna. 
Suomi 100 -juhlavuoden kunniaksi kaupunkitapahtumat levittäytyvät eri puolille Espoota kolmen päivän ajan perjantaista sunnuntaihin 25.-27. elokuuta. 
Tule mukaan toteuttamaan suurta ja ikimuistoista kaupunkijuhlaa joko tapahtumatuottajana tai osallistumalla monipuoliseen ohjelmaan. 
Mukana on jo ennätyksellisesti yli 200 tapahtumaa ja kaikkiin on vapaa pääsy. 
Vietetään yhdessä kesän ihanin viikonloppu!

Lisää Espoo-päivän tapahtumista voit lukea  TÄÄLTÄ!


Ihanaa sunnuntaita teille kaikille!


perjantai 25. elokuuta 2017

Uudistettu avainkaappi




Kylläpä taas kannatti käynti Kierrätyskeskuksessa.
Sain itselleni kangasta koristetyynyjä varten, kilohinnalla tietenkin.
Lisäksi ostin tämän vähän erilaisen avainkaapin.


Kaapin kannessa on kaksi kirjelokeroa ja sisäpuolella 6 koukkua avaimille.
En nyt paljasta hintaa, koska tämä on menossa siskolleni lahjaksi.
Sanonpa vaan sen, että yhtään seteliä en tähän käyttänyt :)


Takapihalta kuului kilikali ja shhhhhhhhh!
Valitsin väriksi kauniin harmaan.


Löysin Lidl:n alennuskorista tätä kuviollista kontaktimuovia, eurolla rulla.
Ostin tämän rullan ja kaksi rullaa toisenlaisella kuviolla.
Ostin kun halvalla sain!


Päällystin kontaktimuovilla oven myös sisäpuolelta.


Päällystin vielä kirjelokerot.
Laitoin siskolleni viestin, että kelpaako?
Mitäs luulette että hän vastasi?

Ihanaa perjantaita ja tulevaa viikonloppua teille kaikille <3


keskiviikko 23. elokuuta 2017

Rauhassa



Tuli vain sellainen tunne, että nyt pitää vähän rauhoittua!
Suomessa on niin paljon nyt meneillään, asioita joita on hyvin vaikea ymmärtää.
Turun tapahtuma sai koko maan tolaltaan.
Mikään asia ei saa tekoa tekemättömäksi, mikään ei saa meitä ymmärtämään, miksi joku toimii näin.
 Ihminen osaa olla paha.


Miten Turun tapahtumat sitten liittyvät meihin?
No eivät mitenkään.
Ikävä kyllä on ihmisiä, jotka näkevät tämänkin toisin.
Työvarauksia perutaan, päälle syljetään, haukutaan ja kehoitetaan palaamaan kotiin.
Mieheni koti on täällä Espoossa, meidän luona.
Hän on pari kertaa käynyt Turussa, ollessaan töissä markkinoilla.
Juuri tänään laskeskelin, että hän on ollut Suomessa päälle 26 vuotta, eli reilusti enemmän kuin mitä asui ja eli omassa kotimaassaan.
Hän on tullut tänne opiskelemaan, tekemään töitä, olemaan aviomieheni ja lasteni isä, olemaan setä ihanille sukulaislapsillemme.
Miksi siis myös hänen,  niin kuin monen muunkin ulkomaalaisen,  pitää nyt kärsiä jälkiseurauksia Turun kamaluuksista?
Olen niin vihainen tuolle nuorelle miehelle siitä, että hänen tekonsa pilasi monen ihmisen elämän ja sen seurauksena, kylvää niin paljon surua ja vihaa ympärillemme.

Tällaiset viestit facebookin keskustelupalstoilla saavat minutkin pelkäämään.



Tätä viestiä ei kirjoittanut ulkomaalainen, vaan vihainen suomalainen.
Tällainen käytös näkyy joka päivä tuolla kaduilla.
Miten voi vihata jotain ihmistä jota ei tunne?

Tämä on varmaan yksi niistä elämää suuremmista kysymyksistä ja minulla ei ainakaan ole tuohon vastausta.
Minulle suvaitsevaisuus on ottaa ihmiset ihmisinä ja erottaa yksilöt ryhmistä.
Se ei tarkoita, että hyväksyisin väkivallan, raiskaukset tai väärin perustein Suomeen tulemisen.
Suvaitsevaisuus on inhimillisyyttä.

"Inhimillisyys on toisen ihmisen arvostamista, kunnioittamista, loukkaamattomuutta ja hienotunteisuutta. Inhimillisyyttä on myös toisen kuunteleminen ja kiinnostus häntä kohtaan. Jokaiselle ihmiselle on taattava ihmisarvoinen elämä."

On siis aika rauhoittua ja sen tämäkin suvakkihuora (kyllä, sen nimen olen saanut) aikoo nyt tehdä.


Näihin maisemiin!
Rauhaa ja rakkautta <3






maanantai 21. elokuuta 2017

Taulusta laukku



Sain työkaveriltani Tiinalta kivan värikkään öljymaalauksen.
Maalauksella ei ollut rahallista arvoa ja sen sai kuulemma surutta pistää pilkkeeksi.
Enhän minä sitä rikkomaan käynyt, tai oikeastaan kävin.
Kuorin taulupohjasta irti vain päällimmäisen kerroksen.

  
Rapsuttelin toiselta puolelta irti paperia niin paljon kun pystyin.


Teippasin koko sisäpuolen leveällä teipillä.


Ompelin taulun reunat saumurilla.
Ihan kun ompelisi paksua kangasta, tai sitähän tämä taitaa ollakin.
Saumurilla ompelu sai myös teipatun sisäosan asettumaan paikoilleen.


Vetoketjun ompelu oli vähän haastavaa tuon materiaalin vuoksi, mutta siinäkin onnistuin menettämättä hermojani.

  
Voi miten kiva tästä tuli, vaikka itse sanonkin.
Tämä taulu sopii täydellisesti tablettilaukuksi.


Laukusta tuli sen verran suuri, että tabletin lisäksi laukkuun mahtuu hyvin myös laturi ja vaikka kuulokkeet.
Kiitos Tiina taulusta :)

Mukavaa alkanutta viikkoa teille kaikille!



lauantai 19. elokuuta 2017

Arkiruoka suosikki




Minä inhoan ruokalistojen miettimistä.
Mitä me tänään syödään?
En tiedä, en tiedä, enkä halua miettiä koko asiaa.

Onneksi meidän lapset usein esittävät ihan fiksuja ruokatoiveita.
Yksi näistä kestosuosikeista on jauheliha-perunasuikalevuoka.
Vuoka on helppo valmistaa, se on täyttävää ja edullista.


Vuokaan laitan Pirkan perunasuikaleita 2x500g (ei sipulia), teen paksun jauhelihakastikkeen 700g:sta jauhelihaa ja lisään Flora kasvirasvasekoitetta (joo, sitä kerman korviketta) 2 tetraa.
Mausteina pippurisekoitus, paprikajauhe, valkosipulia, suolaa ja kurkumaa.


Paistetaan 200 asteisessa uunissa noin tunti.
Käyn pariin otteeseen kääntelemässä ruokaa vuoassa, muuten pinta voi palaa ikävän näköiseksi.


Lisukkeeksi tein salaatin, jossa on jäävuorisalaattia, kirsikkatomaatteja, kurkkua ja raastettua porkkanaa.


Ruoan ollessa uunissa, ehtii hyvin imuroida kodin, auttaa kuopusta läksyissä tai lueskella toisten blogikirjoituksia.

Tässäpä siis teillekin yksi arkiruokavinkki!
Eilen vedin kurvit suoriksi, enkä laittanut ruokaa.
Rankan työviikon ja muuten vaan laiskuuden takia, päätettiin tilata pizzat suoraan kotiovelle.
Olipa namia, varsinkin kun ei itse tarvinnut kokata :)

Ihanaa viikonloppua teille kaikille <3



torstai 17. elokuuta 2017

Onnea




Äitini miesystävä on keikkunut mukana meidän perheen menoissa jo vuodesta 1997.
Olenkin todennut, että on helpompaa kutsua häntä isäpuoleksi, kun alkaa selittelemään jotain pidemmän kaavan mukaan.
Omille lapsilleni hän on ollut läsnä ihan syntymästä lähtien.
Lapsilla ei ole enää ukkeja elossa, joten hän toimii varaukkina.
Isäpuolen tehtäviä keksin hänelle myös usein.
Yksi niistä on minun vieminen autolla kaupoille kerran viikossa :D

Tänään hänellä on syntymäpäivät.
Ajattelin muistaa häntä pienellä itsetehdyllä lahjalla.
Tähän tarkoitukseen käytin vohvelikangasta.
Kankaan olen saanut ystävältäni, joka tietää minun keräilevän tuunaus-, askartelu- ja ompelumateriaaleja.


Leikkasin kankaasta kasvopyyhkeen kokoisen palan.


Pyyhkeen reunat ompelin saumurilla.


Yläkulmaan tein letittämällä ripustuslenkin.
Jätin tarkoituksella langat tupsuksi, koristamaan pyyhettä.


Kirjailu ei ole minun juttuni, mutta kyllähän tuosta nimestä kuitenkin selvän saa :)


Pyyhkeestä tuli mielestäni miehekäs ja simppeli.
Mustat reunat ja kirjailu näyttävät kivoilta valkoista kangasta vasten.

Meidän suvussa huumori lentää, joten tässäpä Sepi sinulle muutama pohdinta syntymäpäiväsi kunniaksi.
Halaus ja onnittelut, olet tärkeä meille!

Sitä kumartuu sitomaan kengännauhojaan ja pohtii,
mitä muuta voisi tehdä, 
kun nyt kerran on jo valmiiksi kumartuneena alas!

----------------------------------------

Jos et ole nuori, olet vanha.
Voit vain valita sen, oletko
aikuisnuori, nuorekas vanhus,
hyvin säilynyt varhaisaikuinen tai 
kypsään ikään ehtinyt mies!












tiistai 15. elokuuta 2017

Pikkuinen kori



Himohamstraaja tässä taas terve!
Minulla on pahana tapana kerätä leipälaatikon päälle kaikkea pientä sälää.
Sälää ei voi laittaa laatikkoon tai kaappiin, koska silloin voisin unohtaa, että siitä piti tehdä jotain.
Kauniisti lupasin miehelleni, että teen jotain tilpehööreille laatikon päällä.
Hän vähän turhautui kun vanhat, vyöstä talteen otetut kirjaimet, tippuivat viidennenkymmenenen kerran leipien päälle.

Onneksi idea iski päin näköä (sanan varsinaisessa merkityksessä), kun kävin Kontti kirpparilla.
Nämä juuttinarukiemurat oikeasti tippuivat hyllystä naamalle.
Siitä se idea sitten lähti!


Tämän idean toteuttamiseen tarvitsin siis juuttinarua, ilmapallon ja paljon askarteluliimaa.


Tavallisia ilmapalloja käy tähän hommaan oikein hyvin.


Tämä on sottaista puuhaa, suosittelen kertakäyttöhanskojen käyttöä.
Narua kannattaa pyörittää liimassa ja vielä lisätä liimaa vähän ilmapallon päällekin.
Sitten vaan kieritellään.


Minulle riitti tällainen pienen lautasen kokoinen kori.
Sitten vain odotetaan liiman kuivumista.
Annoin kuivua seuraavaan aamuun.


Kun liima on kuivunut, puhkaistaan ilmapallo ja korin reunat ovat jo valmiit.
Koko pohjan voi tehdä narusta, mutta itse halusin koriin puisen pohjan.


Kierrätyskeskuksesta ostetuista puukiekoista oli vielä yksi ehjä kappale jäljellä.
Minun onneni oli, että se oli juuri oikean kokoinen tuohon pohjan reikään.
Kiekon kiinnitin Pattex 100% liimalla.


Pikkuinen kori on valmis.
Eipä ole sälä tippunut leiville enää.
Mieskin tykkäsi tästä ja voisin kuulemma tehdä näitä enemmänkin.
Voitteko kuvitella, että hän vihjasi minulla olevan liikaa tuunattavaa...Eihän tuota nyt kukaan usko :D

Ihanaa tiistaita teille kaikille <3