torstai 23. maaliskuuta 2017

Kiire



Sitä on ollut viime aikoina.
Blogi on jäänyt pakosta ihan hunningolle, siitä olen potenut huonoa omaatuntoa.

Varhaiskasvatus koki uudistuksia tämän kuun alusta, se on vaikuttanut myös minun työkuvioihini.
Työpäivistä on tullut pidempiä ja paperitöistä ei tunnu tulevan loppua.
Olen ollut niin väsynyt iltaisin, että en ole jaksanut tehdä mitään muuta kuin olla vaan.
Olen viikon verran yrittänyt saada ajatuksen voimalla ompelukoneen siirrettyä kaapista keittiön pöydälle, en ole onnistunut.
Olen pari viikkoa miettinyt taulun maalaamista, mutta en ole jaksanut kaivaa maaleja esille.


Tytär lähti eilen salille kahdeksalta illalla, mitäpä tein minä?
Kaivoin koneen esille ja tein töitä melkein kymmeneen asti.
Sen jälkeen vielä luin toisten blogeja ja kommentoin niihin, selasin instagramia ja tykkäsin vähän kaikesta facebookissa.
Nukkumaan menin noin puoliyhdeltä.
Herätyskello herätti 6.20.

Päivällä se iski, samaan aikaan kuin päiväkooma.
Nyt on someloma paikallaan.

Somelomailen nyt ainakin ensi viikon alkuun asti.
Lähden lasten kanssa viikonlopuksi ystäväperheen luokse viettämään laatuaikaa.
Aion nauttia täysillä vapaista.


Puspus <3



tiistai 21. maaliskuuta 2017

Helsinki



Uudet kengät pääsivät testiin kun lähdin viettämään päivää Helsinkiin.
Lähdin liikenteeseen heti aamusta ja ensimmäinen pysähdys paikkani oli Ruoholahti.
Ruoholahdesta kävelin käymään isäni haudalla.


Hietaniemen hautausmaalta löytyy upeita rakennuksia.
Tämä kaunis kappeli on ortodoksisen hautausmaan puolella.


Isi olisi täyttänyt 66 vuotta 15.3. toisin kuitenkin kävi.
Halusin viedä tällä kertaa kukkia haudalle.
Valitsin narsissit, koska isi aina toi minulle syntymäpäiväkseni narsisseja.


Hautausmaalta lähtin kävelemään Kamppia kohti.
Kävellessä silmiini osui tämä hurjan hieno rakennus. 
Jos joku tietää mikä paikka tämä on, niin kerropa se kommenteissa.


Kampissa tapasin ensin tätini.
Höpöttelimme ja herkuttelimme jäätelöillä ja kiersimme metsästämässä jalkapallosukkia ja juomapulloa.
Saatoin tätini ratikkapysäkille ja kiiruhdin seuraaville treffeille.
Treffiseurana oli ystäväni Miude.
Hänen kanssaan päätimme mennä leffaan katsomaan ihanaa Kaunotar ja Hirviö elokuvaa, joka oli tullut ensi-iltaan edellisenä päivänä.


Ensimmäistä kertaa pääsin testaamaan Scape salin sekä 3D lasit.
Huima kokemus kummatkin.
Elokuva oli ihan käsittämättömän kaunis, oikein kunnon rakkaustarina.
Elokuva oli se satu, jonka muistan jo lapsuudestani.
3D lasit tekivät sadusta totta.


Scape sali saa myös täydet pisteet minulta.
Penkit olivat huippu mukavat, pehva ja jalat eivät puutuneet.
Tilaa seuraavaan riviin oli myös sen verran, että sinun ei tarvinnut nousta tuolilta päästääksesi ihmisen kulkemaan ohitsesi.

Ihana päivä!
Sain reippaasti käveltyä, sekä ulkona, että sisällä.
Sain tavata niin tätini kuin ystäväni.
Näin aivan huikean leffan.
Söin minipussin karkkia ja join vanilja colan.
Bussissa, matkalla kotiin, istui onnellinen Outi!

Ihanaa tiistaita murut <3


sunnuntai 19. maaliskuuta 2017

Youtube, lakatut huulet ja kiitos



Videoiden tekeminen on hauskaa puuhaa.
Minähän olen maailman kehnoin videoiden leikkaaja, joten teen yleensä videot yhdellä otolla.
Tuossa kävin eilen katsomaan videotani, niin huomasin, että videolla unohdin kertoa muutamia asioita, kuten kiittää näistä tuotteista, kertoa tuotteiden merkkejä ja selitän laittavani lakkaa huuliin :)

Juu, ihan on Outimaista menoa tässä videossa.
Videolla vilahtaa Clarinsin kaksi tuotetta, Mavala, Calvin Klein ja David Beckham.
David on näistä ainoa, jonka voisin livenä ottaa myös vilahtamaan videolla.

Pidemmittä puheitta, kiitos ja anteeksi, tässä tulee:
Outin höpinää kosmetiikasta.


Ihanaa sunnuntaita teille kaikille!

* tuotteet saatu blogiin testiin

perjantai 17. maaliskuuta 2017

Tarjoilualusta



Onpa ollut kiva taas pitkästä aikaa keskittyä tuunaamaan jotakin.
Tällä kertaa päädyin uudistamaan tarjoilualustaa työkaverilleni eläkkeelle jäämislahjaksi.
Kuten minulla on tapana, on tämäkin lahja löytynyt Kierrätyskeskuksesta.


Pinnassa on varmasti ollut joskus lakkapinta, nyt siitä ei kyllä ollut juuri tietoakaan.
Pientä pintahiontaa ja sitten sutimaan maalia.


Valkoista kalustemaalia pintaan ja sitten vain odotellaan kuivumista.
Kolme kerrosta maalia maalailin, että sain puupinnan katoamaan.
Sitten halusin lisätä tarjoilualustaan kuvan.
Työkaverini pitää peuroista ja peuran kuvan päätin tuohon alustaan lisätä.


Kuva on Pinterestista ja löytyy minun kansiostani Templates.
Kiinnitin kuvan decoupage lakalla.
Lopuksi vielä suihkin kerroksen kirkasta lakkaa koko alustan pintaan.


Lopputulos on melkolailla sellainen kuin halusin, maalipinta olisi voinut olla vähän tasaisempi.
Tämä on kuitenkin juuri sellainen, josta tiedän, että työkaverini tykkää.
Eipä ainakaan näytä enää samalta kuin aiemmin.

Täytyy sanoa, että kun tätä tuunailin, sain taas niin paljon intoa tehdä jotain muutakin.
Ehkäpä seuraavaksi voisin ommella sen tyynyprojektin valmiiksi.

Ihanaa perjantaita teille kaikille <3




keskiviikko 15. maaliskuuta 2017

Ihan jotain uutta minulle



*yhteistyö BookBeatin kanssa

Lasten ollessa pieniä, minä luin todella paljon erilaisia kirjoja.
Työt, blogi ja lapsen harrastus vievät nykyään paljon vapaa-aikaani.
Olen usein harmitellut, miten minulla ei ole aikaa lukea kirjoja.
Tokihan voisin järjestellä asiat niin, että sitä aikaa löytyisi, mutta kun...

Pojan koulukirjojen takaosassa on ollut usein myös cd-levy, josta kirjan kappaleita voi helposti kuunnella. 
Tämähän on suuri apu ihmiselle, jolla on lukivaikeutta.
Pojalle sanoinkin, että kuuntelemalla äitikin ehtisi kirjoja "lukea".

BookBeat on se, joka nyt mahdollisti minulle tämän toiveen toteutumisen.
Mikä on BookBeat?



BookBeat on e- ja äänikirjojen tilauspalvelu, jossa saa 16,90 € kuukausimaksulla lukea ja kuunnella niin paljon kuin tahtoo, Netflixin ja Spotifyn tyyliin. Valikoimissa on ääni- ja e-kirjoja suomeksi, ruotsiksi ja englanniksi ja yhteensä valikoimissa on tuhansia kirjoja. BookBeat-tilauksessa ei ole sitovia määräaikoja, joten tilaajat voivat lopettaa tilauksensa milloin vain haluavat.

Ensimmäistä kirjavalintaani olen nyt kuunnellut jo päälle puolet ja kyllä kuulkaa tykkään.
Napit ovat korvilla kun laittelen ruokaa, imuroin tai taittelen pyykkejä.
Illalla sängyssäkin tulee kuunneltua kirjaa aina hetki ennen unta.

Kirja jota kävin ensimmäiseksi kuuntelemaan on:


Tähän mennessä voin kirjasta todeta sen, että Sophie Hannah ei vedä lähellekään vertoja Agatha Christielle.
Tässä tarinassa seikkailee toki Hercule Poirot, mutta tarinaa kertoo hänen ystävänsä Scotland Yardin etsivä Edward Catchpool.
Täysihoitolassa tapahtuu kolme murhaa, kaikki samana päivänä ja näitä murhia selvitellään nyt tässä teoksessa.
Christien Poirotista tykkään, hän on viisas ja tietää sen, mutta samalla hän on vähän hönö.
Hannahin Poirot on taas ylimielinen ja vähän jopa tyly.
Jännityksellä kuitenkin jään odottamaan rikoksen ratkaisua.

Seuraavaksi ajattelin kuunnella jotain romanttista, ehkäpä tämän kirjan!



BookBeat antoi minulle myös mahdollisuuden jakaa teille linkin josta pääsette testaamaan BookBeatia kuukauden verran täysin ilmaiseksi.
Käypä siis rekisteröitymässä tämän linkin kautta, niin saat edun käyttöösi.


Ihania luku- tai kuunteluhetkiä myös teille.
Itse ainakin nautin ihan täysillä!







maanantai 13. maaliskuuta 2017

Pientä edistystä



Edellisessä postauksessa voivottelin kiirettä ja sitä miten haluaisin tehdä niin paljon kaikkea, mutta EPEK (ei pysty ei kykene) vaivaa nyt pahasti.
Mennyt viikonloppu on kuitenkin tehnyt minulle taas niin hyvää.
Olen aloitellut vähän trikookude testailua ja tuunannut yhtä lahjaa maalilla.

En ole koskaan testannut trikookuteen kutomista puikoilla, olen aiemmin vain virkannut kuteesta.
Nyt kuitenkin sain idean nähdessäni tämän trikookuderullan Kierrätyskeskuksessa.
Tämän kuteen pesin ennen käyttöä ja annoin kuivua saunan lauteilla.


Kudoin tätäkin työtä isoilla bambupuikoilla.


Työ edistyy nopeasti ja tämäkin homma on kohta valmis.
Ajattelin tehdä tästä osan uutta sohvatyynyä.
Haluan trikoosta tehdä myös tyynyn toisen puolen.
Kierrättämällä vanhaa aion tehdä tämänkin idean valmiiksi.

Lauantaina vietin muutaman tunnin kaupoilla äitini kanssa.
Kummatkin oltiin katselulinjalla liikenteessä, jos vaikka jotain kivaa sattuisi tulemaan vastaan.
Ison Omenan Aleksi 13 osoittautui oikeaksi aarreaitaksi tällä kertaa.
Ihania kenkiä ja hyviä alennuksia.
Sain etukäteen syntymäpäivälahjaksi itselleni uudet kevätkengät.
Kengät ovat kotimaiset ja hurjan mukavat jaloissa.
Luhta Sports kengissä on vähän paksumpi pohja, joka on tällaiselle polvivaivaiselle hyvä juttu.


Minulla on paljon mustia vaatteita ja mielestäni tämän väriset kengät sopivat mustan kanssa oikein hyvin.
Farkutkin näyttävät kivoilta näiden kenkien kanssa.


Sitten se hinta, 59.90€ oli näiden kenkien alkuperäinen hinta.
Nämä olivat kuitenkin -70%, joten kengille jäi hintaa alle 18€.
Äitillä oli vielä jotain bonuksia kanta-asiakas kortillaan, joten lopuksi kengät maksoivat vähän päälle 16€.
Ei siis olleet hinnalla pilatut ja minä olin niin onnellinen tästä tarpeellisesta lahjasta.
KIITOS ÄITI!

Tällainen viikonloppu siis täällä!
Mitäs te tuohusitte viikonloppuna?


lauantai 11. maaliskuuta 2017

EPEK



EPEK diagnoosia varten, en ole käynyt lääkärissä.
Diagnoosin olen tehnyt aivan itse.
Tähän ei auta oikeastaan mikään muu kuin lepo tai loma.
Nyt minulla ei ole aikaa oikein kumpaankaan.

Onneksi EPEK on yleensä sellaista, että se menee välillä ohi, mutta voi sitten salakavalasti tulla takaisin.
Ennen kun kerron lisää EPEK:stä, voin kertoa mitä olen touhunnut.


Olen lisännyt hedelmien syömistä.
C-vitamiinien lisääminen auttaa vireystasoon, joten ei näistä ainakaan haittaa ole myös EPEK:n ehkäisyyn.


Olen leikkinyt snapchat filttereillä.
Joka päivä snappailen jotain, ainakin tyttäreni kanssa.
En ole kuitenkaan ihan sinut tämän sovelluksen kanssa.
Instagram on enemmän se minun juttuni.
Snapchatista löydyn käyttäjätunnuksella outi-krimou.
Instagramista taas nimellä outislifeblog.


Olen askarrellut lasten kanssa töissä.
Meidän satumaa alkaa pian olemaan valmis.
Hattaramaiset sadepilvet tehtiin nyt tällä viikolla.
Pienet lehmät ovat jo laitumella ja kohta laitumelle kasvaa myös jättikukkia.
Rakastan askarteluhetkiä ja ideointia lasten kanssa.

Työt ovat tähän aikaa vuodesta se juttu, joka vie lähes kaiken ajan.
On varhaiskasvatussuunnitelmien esittelyjä, varhaiskasvatussuunnitelma keskusteluja, pedagogisia palavereja ja työvuorosuunnittelua.
Työviikko venyy reilusti päälle 40 tunnin, vaikka sen pituus pitäisi olla alle 39 tuntia.
Vuorokaudessa ei tunnu olevan tarpeeksi tunteja.
Olisi kiva voida vaan unohtaa kaikki paperihommat ja keskittyä pelkästään lapsiin.
Ehkä sitten ennen kesälomaa siihen on aikaa paremmin.
Ai miten niin uupunut?
Palatakseni EPEK diagnoosiini, joka on suorassa vaikutuksessa myös blogiini (=vapaa-aikaani), toivon tämän pian menevän ohi.
Mikä se EPEK sitten on?


Rentouttavaa viikonloppua!


torstai 9. maaliskuuta 2017

Gluteiinittomat pikkuleivät



Eilen vietettiin naistenpäivää ja minä halusin yllättää työtiimini naiset.
Ideanhan sain tietenkin myöhään tiistai-iltana, joten en halunnut enää lähteä kauppaan ostelemaan mitään.
Mietinkin, että mitä voisin kaapissa olevista aineksista tehdä lahjaksi ihanille työkavereilleni.
Maito ja viljat olivat kiellettyjen listalla.
Tein tästä taikinasta 21 pikkuleipää.

75g laktoositonta leivontamargariinia (kasvirasva)
1 dl sokeria
2 tl vaniljasokeria
1 kananmuna
4tl maidotonta kaakaojauhetta
2,5 dl perunajauhoja

Sulata margariini.
Sekoita sula margariini, sokerit ja kananmuna vaahdoksi.
Lisää kaakaojauhe ja perunajauhot.
Pyörittele taikinasta pieniä palloja, tee kaikista palloista saman kokoisia.
Paina palloa haarukalla, näin saat sen muuttumaan pikkuleivän muotoon.
Kostutin haarukkaa hieman lämpimässä vedessä ennen painallusta.


Paista 175 asteisessa uunissa, keskitasolla.
Paistoaika uunista riippuen 10-15 minuuttia.
Omiani paistoin 12 minuuttia.


Anna keksien jäähtyä.
Näitä voi toki jo nyt napsia, mutta itse päätin vielä vähän koristella pikkuleipiä.


Hymyilevät keksit ilostuttivat pakettien saajia.


Pieni ja helppo juttu toteuttaa, mutta saajat olivat näistä otettuja.
Itsekin pääsin ensimmäistä kertaa leipomaan jotain gluteiinitonta.
Varmasti uskallan nyt tehdä toistekin jotain, koska vastaanotto oli niin hyvä.

Mukavaa torstaita <3



tiistai 7. maaliskuuta 2017

Ruususade



" Elämä ei ole ruusuilla tanssimista".
Varmasti kaikki meistä ovat kuulleet tämän sanonnan.
Mielestäni sanonta on jotenkin hassu.
En minä ainakaan haluaisi edes tanssia ruusuilla.
Ruusuissahan on piikkejä.
Toinen ruusuajatukseni oli muisto.
Lapsuudessa aina tehtiin itse hajuvettä ruusunlehdistä ja vedestä.
Sitten tuoksuttiin niin hyviltä koko ajan.



Ruusuisista ajatuksista aloin kehittämään lahjaideaa.
Kotoa löytyi muutama taulupohja kokoa A5 ja yhden näistä pohjista päätin käyttää tähän ruusuhömppään.


Maailma on vaan kangas mielikuvitukseen. -Henry Thoreau - 


Permanent tussilla saa pysyvää jälkeä aikaiseksi.
Pientä hahmotelmaan tein ensin lyijykynällä.


Lidl:n vesiväreillä tein värivesiä.
Kahta erisävyistä sinistä.


Tiputin siveltimestä sinistä vettä taulupohjalle.


 Annoin työn kuivaa  hetken ja taputtelin liiat vedet pois paperilla.
Jotain mielestäni tästä silti puuttui.
Ensiksi lisäsin toisen käden naiselle.
Sitten tuli tämä ruusuinen osuus.


Eikö vaan olekin kaunis servetti?
Irroitin ylimääräiset kerrokset irti servetistä ja leikkasin irti ruusujen kuvia.


Puikkoliimalla liimasin ruusut kiinni taulupohjaan.
Ruususade on valmis!

Ihan hömppäjuttuhan tämä oli, mutta tulipahan tehtyä jotain täysin ruusuisten ajatusten pohjalta.
Ajattelin antaa tämän äitienpäiväkorttina omalle äidilleni.

Onko elämäsi ruusuilla tanssimista, vai pisteleekö ne piikit sinuakin välillä?


sunnuntai 5. maaliskuuta 2017

Suklaakakku



Eilen juhlimme sukulaisten kanssa poikamme 14v. synttäreitä.
Juhlat olivat pienet mutta äänekkäät, meillä kaikilla kun on hyvin kantavat äänet :)
Poika oli onnellinen kivoista lahjoista ja minä olin onnellinen, että tarjottavia ei jäänyt jääkaappiin pyörimään.
Leivoin mustikkaisen rahkapiirakan, pullapitkon  ja suklaakakun, joka on pojan suosikkikakkua.


Ihanan kuvioinnin tein kakkupaperin ja tomusokerin avulla.

Ajattelin jakaa myös teille tämän herkullisen suklaakakun reseptin.

4 kananmunaa
2 dl sokeria
3 dl vehnäjauhoja
2 tl leivinjauhetta
200g leivontamargariinia
200g taloussuklaata

* Sulata margariini suklaan kanssa kattilassa, seos ei saa kiehua.
* Vatkaa kananmunat ja sokeri vaahdoksi.
* Sekoita kuivat aineet keskenään
* Lisää vuorotellen kuivia aineita ja margariini-suklaaseosta taikinaan
* Kaada seos leivinpaperilla vuorattuun vuokaan (halkaisija 26cm)
* Paista 200^c uunin keskitasolla n.30 minuuttia
* Koristele tomusokerilla.

Herkullista sunnuntaita!



perjantai 3. maaliskuuta 2017

Outi on nyt Aina Inkeri Ankeinen



Varoituksen sana teille!
Tästä postauksesta tulee valituspostaus.
Olo on nimittäin sama kuin Aina Inkeri Ankeisella.



1. Viime torstaina kirjoitin facebookiin, että yleensä puhutaan siitä, miten hoitajat ovat kutsumusammatissaan. 
Välillä tulee mieleen, että millaisena ihmiset näkevät minun kutsumukseni.
En ole:
- valitusautomaatti
- enkä haltijakummi
- en ole hyväntekeväisyysjärjestö
- enkä sairaanhoitaja

Olen:
- lähihoitaja
- lastenhoitaja
- syli
-turva
- askartelija
- laulattaja
- nukuttaja
- pepunpesijä
- leikittäjä
- ruokkija
-pukija
- paperitöiden tekijä
- varhaiskasvattaja

Oikeasti pidän työstäni ja mielestäni olen siinä hyvä.
Pidän lapsista ja heidän huolettomasta olemisestaan, hauskoista jutuista ja hellyydestä, jota he jakavat myös meille hoitajille.

Koska teen tätä työtä mitä teen, en lähde tätä asiaa enempää avaamaan, sanotaan vaikka niin, että hoitotäti on nyt vähän väsynyt.
Vähän väsynyt taitaa olla lievä ilmaisu, oikeasti olen todella väsynyt ja kettuuntunut.
Vähän päälle kolme kuukautta kesälomaan :D


2. Ruoan keksiminen
Laitan mielelläni ruokaa, kunhan joku muu keksii mitä syödään.
Sitten kun muut keksivät ruokia, alan valittamaan niistä.
Taas tätä samaa, en todellakaan jaksa tehdä sulkuvuoron jälkeen kahta erilaista pizzaa.
Omat lapset ovat nirsoja, toiselle kelpaa toinen ja toiselle toinen ruoka.
Välillä oikaisen ja ostan kaikille poppiksia ja ranuja.
Poppikset voi muuten kätevästi lisätä fetasalaatin joukkoonkin.
Chilimajoneesilla saa ihmeitä aikaan.



3. Sää
Miksi aina pitää sataa lunta, sen jälkeen kun tiet ovat juuri sulaneet?
Aina kun ajattelenkin pyörän kaivamista esille, sataa lunta.
Otan lenkkarit kaapista, sataa lunta.
Laitan kevyemmän takin, sataa lunta.
Niin ärsyttävää!!


Yritin kovasti keksiä 5 aihetta joista valittaa, mutta himpura sentään, en keksi muuta.
Koska sensuuri on suuri aiheissa (oma sensuuri), en jaksakaan valittaa tämän enempää.
Minulla asiat on kuitenkin paremmin kuin hyvin.
On kiva koti, on ihana mies, olen äiti kahdelle rakkaalle lapsellemme ja minulla on työ, mitä muuta sitä voisi pyytää (no raha tuli heti mieleen)?



Anteeksi valitus ja kiitos kun jaksoit lukea loppuun.
Ihanaa perjantaita ja tulevaa viikonloppua!