sunnuntai 1. marraskuuta 2015

Miten menetin itsetuntoni ja messulippujen voittaja



Luin Minäkö keski-ikäinen blogin Tiian mietteitä erilaisista ihmistyypeistä, jotka tykkäävät kettuilla toisille.
Juttu laittoi miettimään kaikkia niitä kertoja kun minulle on kettuiltu tai olen kettuillut toiselle.
Luin hyvin tarkkaan Tiian tekstin ja huomasin kauhukseni olevani piilov**tuilija ja vielä aika taitava sellainen.
Puolustuksekseni täytyy sanoa, että kettuilen yleensä vain jos minullekin kettuillaan (poikkeuksena pikkusiskoni, joka kestää tämän ja antaa samalla mitalla takaisin. Ihanaa sisko <3).

Mietin sitä miksi jotkut kokevat olevansa oikeutettuja kettuilullaan tallaamaan toisen ihan maahan.
Alhaisinta on mennä henkilökohtaisuuksiin, pahinta kaikista on toisen ulkonäön arvostelu.
Itse olen kokenut tämän laatuista arvostelua tahoilta, joilta sitä ei missään nimessä kuuluisi kuulla.
Siitä poiki ajatus kettuilun jättämistä jäljistä minussa.


Omasin ennen hyvän itsetunnon, näiden edellä mainittujen kohtaamisten  jälkeen itsetuntoni laski lähes nollaan.
En koskaan ole pitänyt itseäni kovinkaan kauniina, mutta mielestäni olin ihan sievä.
Kilot olivat omiania ja niitä kannoin parhaani mukaan.
Kun katsoin peiliin, sieltä katsoi ruma, ryppyinen noita-akka joka oli jo parhaat päivänsä nähnyt.
Läski, inhottava akan kuvotus.
Siispä en katsonut usein peiliin, vaan käänsin katseeni perheeseeni.

Mikä onni onkaan minua kohdannut.
Rakastava puoliso, joka edelleen näkee sen hyvän itsetunnon omaavan naisen, pitää minua kauniina ja kohtelee minua paremmin kuin ansaitsisin.
Rakas esikoiseni, kaunis nuori nainen jo.
Olen hurjan ylpeä hänen tekemistään valinnoista, empatiakyvystä ja kyvystä pärjätä uusissa tilanteissa.
Katson kuopustani, tuota vallatonta esiteiniä.
Komea nuorimies, mahtava huumorintaju ja mikä taito liikkua.

Sitten on tietenkin äiti.
Äiti joka osaa aina auttaa, äiti joka kuuntelee ja tukee.


Minulla on ihana pikkusisko, jonka mielestä kaikki mitä teen on hienoa.
Minulla on ystäviä ja täti, jotka ovat aina valmiita kuuntelemaan marinaani rankoista päivistä tai huonosta olosta.


Katselen ympärilleni muutenkin.
Olen saanut blogini kautta aivan ihania ihmisiä ympärilleni, uusia tosiystäviäkin.
Saan tukea bloggaamiseen.
Kirjoittamiani postauksia luetaan ja niitä kommentoidaan.
Aivan mahtavaa!


Nyt palaan siihen peilin eteen.
Sieltä katsoo 40+ nainen, elämääkin on nähty.
On koettu iloja ja suruja, voittoja ja pettymyksiä.
Ihan kivaltahan sitä vielä näyttää, vähän kun meikkiä sipaisee niin hyvä tästä vielä tulee.

Minä en anna niiden v***uilijoiden voittaa.
Minullapas on jotain mikä auttaa.
Minulla on maailman paras tukiverkosto.
Kiitos äiti, sisko, täti, ystävät, bloggajakollegat ja tietenkin myös te lukijat.
Teidän avulla sieltä peilistä katsoo ihan mukiin menevä nainen.


Seuraavan kerran kun koet kettuilun olevan tulossa, mieti vielä kerran.
Mieti mitä se voi toiselle tehdä?
Voisiko sen kuitenkin jättää sanomatta?

Kuten jo sanoin postauksen alussa, me kaikki kettuunnutaan joskus ja se on ihan ok.
Sovitaanko kuitenkin, että ollaan sen toisen ulkonäön tai luonteen arvostelemisen yläpuolella ja kettuillaan mielummin teoista kuin ulkonäöstä?

Huh, olipas puhdistava kokemus kirjoittaa tästä.
Kiitos Tiia kun avasit kirjoituksellasi tämän aiheen.


Nyt sitten vähän mukavampaan aiheeseen, eli messulippujen voittajaan.

oi ihanaa varsinki Outletexpo.olen mukana arvonnassa ehdottomasti
kirsti@elisanet.fi

Onnea voitosta, olen sinuun yhteydessä sähköpostitse.

Oikein mukavaa sunnuntaita ja pysytään positiivisina, eikös vaan <3





53 kommenttia:

  1. Kuulehan mimmi. Mä autan sua sen itsetunnon kanssa. Sä oot upea ja kaunis. Ilkeilijöitä on maailma pullollaan, niille ei vaan saa antaa valtaa. Mua on arvosteltu koko ikäni läskiks tai haukuttu liian isoja silmiä, ihan mitä.vaan. Olet rohkea nainen ja kelpaat kelle vaan.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Sähän oot niin kaunis ♡♡
      Seutaavan kerran kun joku mektä haukkuu rumaksi niin ohjataan se optikolle :)

      Poista
    2. Kiitos. Mua kiusattiin koko peruskoulu rumuudesta, niin kiva vihdoinkin nätteillä
      .

      Poista
  2. Outi, jäin miettimään kommenttiasi, mitä on tapahtunut. (Osalle vielä vastaamatta, sillä haluan vastata ajatuksella). Oman postaukseni laukaisi erään blogiystävän kohdalle osuma kiusa eli kiusaa on joka puolella. On suoraa, on kieroa, on monenlaista.

    Epäilen vahvasti tuota sinun piiloveetuilua, enpä ole kanssasi moista huomannut! <3 Mieheni kanssa hellittelevästi toisillemma aina nauretaan, se on meidän huumoria. Pilkaksi muuttuu huumorin keinolla nauraminen, kun kohde itse ei naura. Siinä kohden pitäisi pilkkaajalla olla tuntosarvet ja sanoa, hei anteeksi, loukkasinko,menikö vähän yli, en tarkoittanut. Mutta monesti eivät huomaa, että kohdetta sattui. Enpä vaan usko, että olet sellainen, vaan nyt analysoit, kuten empaattinen ihminen konsanaan, niin ankarasti.

    Mielestäni olet hyvin kaunis ja naisellinen, olet uskomattoman, iloinen, hauska ja eläväinen, aivan täydellinen paketti. Me naiset katsomme itseämme suurennuslasilla ja aika harva on siinä seulassa täydellinen. Kauneus ei ole mallimittainen vartalo vaan kokonaisuus, eli juuri se minkä miehesi näkee, me muut näemme. <3 Mikä on edes täydellinen vartalo?

    On surullista kuulla, että joku on päässyt ihosi alle niin kovin, että on murskannut sydämellisen ihmisen itsetuntoa. Halirutistus, näin on juuri hyvä. <3

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos ihana Tiia♡
      Sun kirjoitus oli aivan mahtava ja sai monet miettimään omaa ja toisten käytöstä.
      Kyllä täältä suosta ollaan jo vähän noustu, kiitos teidän kaikkien.
      Ehkäpä minun kohtaama nettuilu tuli niin yllättävältä taholta, että siksi se sattui enemmän.
      Nyt kahvin keittoon ja nauttimaan tästä päivästä.
      Rauhaisaa sunnuntaita Tiia ♡♡

      Poista
  3. Olipas valoisa kirjoitus heti näin aamusta! Vaikutat kyllä juuri sellaiselta tasapainoiselta ja järkevän itsetunnon omaavalta kauniilta ja fiksulta naiselta ja sielulta, jonkalaisena olen oppinut sinut tuntemaan tässä vuoden aikana!

    Ja vaikka kuinka tunnistaisi itsessään sen piruilevankin puolen, niin sehän on täysin fine, kun tapahtuu oman kodin seinien sisällä, eikä vahingoita muita...; ) Suloista sunnuntaita suloinen Outi!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Vähän rankkaa tekstiä näin sunnuntain kunniaksi, mutta huomasithan kevennyksenä tuon lippuvoittajan :D
      Suloista sunnuntaita kaunotar ♡♡

      Poista
  4. Hyvä se on välillä purkaa mieltään ja sinulla näyttääkin olevan vahva tukijoukko kotona, onneksi. Kukapa meistä ei olisi joutunut kettuilun kohteeksi ja kyllähän se satuttaa aina. Olen sitä asiaa paljon miettinyt ja tullut siihen ajatukseen, että näillä kettuilijoilla vaan on niin huono itsetunto. Sitä on sitten yritettävä parantaa kettuilemalla toisille. Olen monesti sanonut näille tyypeille :" Onko sun pakko kettuilla koko ajan ?",ja se tuntuu sulkevan suut =) Kettuilua sekin , mutta joskus on annettava takaisin, kaikkeen ei tarvitse alistua. Sinulla ei ole mitään hävettävää, olet komea vaalea pohjoismainen nainen. ♥ Mukavaa sunnuntaita sinulle.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos ihana Sude sanoistasi. Täältä pohjalta noustaan vain ylöspäin.
      Mukavaa sunnuntaita!

      Poista
  5. Olen viime päivät miettinyt myös ihmistyyppejä ja mikä ihme saa jopa jotkut BLOGGAAJAT käymään toisten bloggaajien "päälle"? Vaikka Jokaiselle on lukijansa ja paikkansa. Otetaan silmätikuksi syystä tai toisesta. alkaa nipotus joka ikisestä asiasta, v-tuillaan, haukutaan, syytellään...
    olenpa törmännyt jopa siihen, että ensin käydään aukomassa päätä, sitten alkaa "en se minä ollut"-vaihe sekä "todista!!"-vaihe ja sitten laitetaan viestiä muille "minä se en sitten ollut, oo mun puolella, syytetään tota yhdessä". Tiedän, koska minulle on paljastettu näitä asioita. Ei tartte olla penaalin terävin kynä tajutakseen kuka kiusaa ja ketä. saatikka, kun on faktaa muutenkin edessä.(menneisyyteni takia erinäisiä asioita seurataan tarkoin) . Mutta miksi? Mikä saa ihmisen nälvimään toista, tuntematta edes häntä? Miksi kadehditaan toisen omaa, vaikka samaan aikaan itsellä on jopa enemmän kaikkea? Voiko sittenkin olla itsetunnossa häikkää? Tai pahimmissa tapauksissa mielen sairautta tai narsismia? Nostetaan itseään jalustalle ja tehdään selväksi, että "minä määrään, minä olen parempi muita". Loppupelissä paremmuus taitaa olla kaukana. Me kaikki olemme samalla viivalla, ihmisinä. Lopulta emme saa maallista mukaamme, emmekä rahalla ystäviä. Emme rakkautta ja rauhaa sydämeemme ilkeilyllä. Alussa ilkeily satutti, nyt jo otan ne "kiva, hänkin lukee blogiani.". Hämmästyttää vain. Eikö oman mielenterveytensä vuoksi jo olisi kivompi seurata niitä blogeja, joista saa voimaa, eikä niitä, jotka aiheuttavat negatiivisia tuntemuksia??? Omituista...

    Sinun ihanuutesi kumpuaa sisältä ja näkyy ulospäin. Olet saanut kasvatettua itseäsi kaikesta pahasta huolimatta paljon ja vahvaksi. Olet upea ihminen, eikä sinussa näy sitä pissiä päässä, mitä menestys tuo joillekin tullessaan. Kyllä, minulle sinä olet menestyvä bloggaaja. Olet edelleen ystävä isolla Y:llä myös meille jotka emme ole esillä niin paljoa. ;)
    Ymmärrän hyvin kuinka "läpällä heitettykin" jättää jälkensä, saatikka tahallinen kiusaaminen. Nyt on sinun vuorosi nousta ja näyttää, että pärjäät, olet onnellinen ja sinulla on kaikki tarvittava! Olet voittanut esteesi ja olet KOTONA!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Minä en onneksi ole bloggaajien tahoilta koskaan joutunut kokemaan syyttelyä tai kettuilua muutenkaan. Aina olen apua saanut ja sitä myös yrittänyt antaa, jos joku pyytää. Ikävää, että olet joutunut kokemaan tuollaisia asioita.
      Minäkö muka menestynyt bloggaaja? Aika huippua, että joku ajattelee niin. Tämän otan todellisena kohteliaisuutena.
      Kiitos ystäväiseni kauniista sanoistasi ja niin kuin totesit, on hyvä olla KOTONA.
      Mukavaa sunnuntaita.

      Poista
    2. onneksi se on yksittäistä, harvoin. Paljon enemmän on onneksi hyvää palautetta, asialinjaa, jopa kehuja ja kannustusta. Ihan uskomattoman ihania lukijoita!

      Poista
  6. Hieno kirjoitus, Outi - ja aika harva meistä on tuota itsetunnon menetykseltä säästynyt! Mutta viisaasti olet löytänyt keinon, jolla ilkeät puheet selättää - sillä niin se on, että rakkaus parantaa haavat. Arvet jäävät mutta niiden kanssa pystyy elämään - ja ne muistuttavat siitä, miten tärkeää on katsoa itseään peilistä armahtavin silmin - sekä sitä ulkoista olemustaan että sitä sisäistä. Upea olet - sekä ulkoisesti että sisäisesti <3

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos ihana Lady. Kyllä sitä todella olisi tuntoineen aika hukassa ilman tätä loistavaa tukiverkkoa, johon myös sinä Lady kuulut.
      Mukavaa ja rentouttavaa sunnuntaita!

      Poista
  7. Mä tiedän hyvin miltä tuntuu kun on arvostelun kohteena.Aina vaan pistää urhean ja "mä en välitä sen jutuista " naamion päälle vaikka oikeesti sanat satuttaa.Pahinta tietty on et kun kerran on loukattu,ei se hevillä unohdu ja kaikki positiiviset sanat sen jälkeen kuullostaa epäilyttäviltä.Onneksi juuri sinä oot paras kaverini ja "siamilainen kaksoseni " ,yhdessä maristaan asioista ja nauretaan meiän jutuille.Enkä tiedä missä tai millainen olisin jos en olisi sinua tavannut,enkä edes halua ajatella moista vaihtoehtoa. Rakastan sua ihana Ystäväni ( isolla Yyllä :D ) <3

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Niin minäkin rakastan sua BF <3
      Oispa elämä ollut varsin tylsää ilman meidän ystävyyttä.
      Yhdessä nauretaan ja itketään ja haistatellaan k**ipäille. Yhdessä ollaan vahvempia.

      Poista
  8. Itse omaa hyvin vahvan itsetunnon. Tiedän, että en ole täydellinen. Yritän keskittyä, että mitä hyvää mussa on, en sitä mitä huonoa. On ikävää kun jotkut yrittävät tahallaan tulla repimään ihmisiä palasiksi, jos heillä itsellään on huono olla. Ei anneta sellaisten ihmisten repiä meitä. Jätetään ne sitten rypemään omaan pahaanoloonsa.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Luulen, että nämä kommentit tekivät nämä arvet juuri siksi, että sanojat olivat ihmisiä, joiden ei missään nimessä pitäis päästään suustaan mitään vastaavaa. Tilanteet olivat niin yllättäviä, että minäkin suupaltti jäin aivan sanattomaksi.
      Luulenpa, että näissä tapauksissa on todellakin purettu sitä omaa pahaa oloa minuun.

      Poista
  9. Tiedän tunteen, vaikka nykyisin en pahemmin ilkeilyä kuulekaan ja satunnaiset purkaukset otan nykyisin yleensä huumorilla. Teininä olin pahasti koulukiusattu ja se jätti pitkäksi aikaa jälkensä. Onneksi löysin harrastuksen, jonka kautta sain ystäviä ja onnistumisen tunteita ja rakennettua identiteettiä ja itsetuntoa sitä kautta.

    Pää pystyyn, me ollaan hyviä juuri sellaisena kuin ollaan! Ilkeily kertoo ilkeilijästä itsestään enemmän kuin ilkeilyn kohteesta.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Tämän olen todellakin huomannut. Ilkeilijät ovat ilkeitä omasta tahdostaan ja yrittävät levitää omaa pahaa oloaan muihin.

      Poista
  10. Outi <3 Tämä ei paranna haavoja, mutta rinnakkaisluokkaa kanssasi käyneenä voin jakaa sen mielikuvan sinusta, minkä muiden puheista sinusta sain. En tuntenut sinua hyvin, mutta moikattiin ja juteltiin kun tavattiin :) Sinä olit se mukava, se kiva, se ihana. Toivottavasti sait tästä hymyn kauniille kasvoillesi ;) Terv. Taru K.

    VastaaPoista
  11. Osui ja upposi tämä kirjoitus! Minulla on aina ollut ulkonäkökriisi, jonka selätin sillä, että pärjäsin aina parhaiten koulussa ja myöhemmin yliopistossa. Sain itsetuntoni vahvaksi näin.
    Vieläkään en koe juuri ilonkiljahduksia katsoessani peiliin. Myös minun tarinani taustalla on vertailu ja suora arvostelu lapsena ja nuorena. Pitihän se rämäpää pikkuvanha tyttö jotenkin saada ruotuun. Niin typerää, mutta ymmärrettävää ihmisille, joilla ei muuhun kuin siihen kettuiluun ollut älyä. Itsetuntoa siis löytyy ja varmuutta. Kameran eteen en kuitenkaan koskaan kovin mielelläni mene. Se tuntuu jotenkin hyvin epämiellyttävältä.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Mä olen oikein opetellut ottamaan selfieitä ja sietämään itseäni uudestaan. Kannattaa kuvata itseään, vaikka vaan omaksi ilokseen. Joskus sitä voi yllättyä iloisesti.

      Poista
  12. Ihanan rehellinen ja hieno kirjoitus Outi! Olet ihana ja kaunis. Eksä ykköseni latisti itsetuntoani, jonka myöhemmin ymmärsin johtuvan hänen omasta ,silloin vielä huonosta itseitsetunnosta. Kesti rakentaa se nykyinen hyvä itsetunto, mutta nyt kestän hyvin kaikenlaiset kettuilut, jos sellaisia eteen tulee mutra onneksi ei paljon sellausia tule. Sinulla on onneksi ihana perhe, se on suuri lahja😊

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Tämä on juuri asia jota en ymmärrä. Miksi ihmeessä pitää polkea toinen alas? Tuleeko siitä kettuilijalle hyvä mieli? En jaksa oikein uskoa tätäkään.
      Sinäkin olet Jael kaunis ja vahva nainen <3

      Poista
  13. Vaikka en (vielä) tunne henkilökohtaisesti, niin ainakin tiedän sen, että jaat paljon hyvää ympärilläsi, huomioit muita, jaksat kommentoida. Ja se on paljon se <3

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos Sari <3 Olen huomannut, että kun jättää kommentin toisen kirjoitukseen, se merkitsee postauksen kirjoittajalle tosi paljon. Siksi yritän aina jättää viestiä bloggaajalle käynnistäni tämän blogissa. Itse olen saanut apua kun sitä olen pyytänyt, siksi tykkään myös sitä jakaa. Ei ole minulta pois toisen auttaminen, siinä tulee hyvä mieli sekä auttajalle että autetulle.

      Poista
  14. Nyt en osaa muuta sanoa kuin että <3<3<3<3. Just niin Outi!

    VastaaPoista
  15. Rehellinen olet Outi! Hieno kirjoitus. Olen "tuntenut" sinut vasta vähän aikaa, mutta sen vähän ajan puitteissa olen huomannut, että olet upea ja kaunis nainen, niin sisäisesti kuin ulkoisesti.
    Kiusaajat kulkekoot outoja polkujaan. Sinulle toivotan valoa ja iloa ja onnea polullesi.

    VastaaPoista
  16. heippa Outi :)

    en osaa minäkään mitään sanoa tässä :) hiljaiseksi veti tämänkin bloggarin mutta Upea kirjoitus!

    Aurinkoa viikkoosi ihanuus :)

    VastaaPoista
  17. En ole sinua koskaan tavannut face to face, mutta lämmön ja ihanan ihmisen aistin, se on parhautta!

    VastaaPoista
  18. Hieno kirjoitus! <3
    Meillä on työkavereiden kanssa (miehiä) sanonta että v*ilu on välittämistä. :D Sekin on taitolaji, hyväntahtoinen ja rakentava naljailu, joka ei kohdistu persoonaan tai asioihin joihin toinen ei voi vaikuttaa. Paljon sitä saa kyllä kuulla itsekkin vinoilua mies-kavereiden keskuudessa varsinkin, mutta yleensä sivaltelen sitten takaisin. Naiset on helpommin oikeasti ilkeitä toisilleen, sitä en ymmärrä enkä kannata ollenkaan.
    Kiusaamiseen puutun aina, niin työelämässä kuin omien lastenkin kaverikuvioissa piittaamatta siitä miten se vaikuttaa joidenkin ajatuksiin minusta.
    Ollaan me aikuiset naiset kaiken ilkeilyn yläpuolella, pidetään pää pystyssä ja toistemme puolia! <3

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Jo nuorena sen oppi, naisten kanssa käytävät taistelut ovat aina niitä "raaimpia". Miten sanoilla voikin satuttaa niin pahasti.
      Kiitos kun luit juttuni ja kommentoit. Tämä postaus onkin saanut paljon keskustelua aikaiseksi.

      Poista
  19. <3 Piilovittuilu on oikeasti aika taitolaji, toisilla tuntuu olevan joka lauseessa joku piikki. Kerran tuli otettua yhteen kaverin kanssa tällaisesta, kun mielestäni hän kettuili joka lauseessa ja hän väitti kiven kovaan, ettei tarkoittanut mitään pahaa. Liekö sitten itsekin liian herkillä ollut...

    Tuo itsetunnon menettäminen on kova paikka. Kun minua alettiin kiusaamaan läskiksi koulussa, myöhemmin huoriteltiin ja kiusattiin telaketjuista aika kovaa, olin 15-vuotiaana ihan murskana ja vihasin koulunkäyntiä. Oikein hätkähdin, kun kampaajani sanoi viime viikolla minun "olevan luonnostani hoikka". Minähän olen se läski-lapsi aina enkä mikään hoikka, enkä todellakaan luonnostaan vaan teen kovasti töitä se eteen. Huoh. Parantaako aika ikinä haavoja? Oikein hyvää uutta viikkoa Outi ja kiitos tästä kirjoituksesta. <3

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Aika kultaa ikävät puheet. Itse olen nämä kettuilut saanut kokea ihan tässä lähivuoden aikana.
      Sinä olet todella hoikka ja kaunis nainen ja ihana persoona muutenkin.
      Aurinkoista viikkoa!

      Poista
  20. Se on rankkaa ja ahistavaa ku joutuu nalijailun kohteeksi. Ihimisen omat pelot, ennakkoluulot ja vääränmoiset asenteethan ajavat sanomaan ja tekemään tekoja joilla voi toisia lyödä alas. Vinoilijan ja kettulijan käytös perustuu hyvin usein olettamuksiin ja luuloihin joilla ei oo mittään todelisuusperää. Totuushan kuitenkin on se, että ihimisen parans tuntija on hän itse. Voimia sinulle.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos. Kun nyt olen lukenut näitä teidän kommenttejanne, olen huomannut, että en todellakaan ole ainoa, jolle näin on käynyt. Nuoruudessa tapahtuneet asiat ovat jo anteeksi annettuja, mutta ei unohdettuja. Aikuisena vain kun kokee jotain tällaista ei voi mitenkään käsittää, että toinen aikuinen käyttäytyy niin kuin käyttäytyy. Menee ihan lukkoon tapahtuneesta. Lukko on onneksi jo avautumassa.

      Poista
  21. Oi Outi, vaikka pää on kirjoituksesi jälkeen ajatuksia täynnä, mieli on kovin sanaton.

    Siksi tyydynpä vain sanomaan: aurinkoa uuteen marraskuun viikkoon ihanainen <3!!!

    VastaaPoista
  22. Kiitos Outi ♥ loistavasta kirjoituksesta ja avoimuudesta! Piilokettuilijan seurassa muuttuu varovaiseksi ja luottamus kaikkoaa. Helposti kettuilijat jäävät lehdelle soittelemaan. Sinusta huokuu positiivisuus, ystävällisyys ja aitous kaiken tuon kauneuden lisäksi ♥

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Voi miten ihana kommentti, kiitos tuhannesti kauniista sanoistasi. Ihanaa on lukea näitä teidänkin aitoja kommenttejanne <3

      Poista
  23. Hyvä kirjoitus ja harmi, että olet saanut ilkeyksiä kohdallesi. Niin on käynyt varmasti meistä useamman kohdalle, varsinkin nuorena. Joillakin on luulo, että ulkonäköön tai vaikka vain olemukseen on oiekus kajota ja arvostella ilkeästi. Usein takana on kateus ja paha mieli, mutta kun saa lokaa niskaansa, ei oikein osaa aina toimia ja antaa takaisin. Itse olen välillä yrittänyt ottaa sen linjan, ettei sano takaisin ja antaa toisen nolata itsensä. Tyttäreni aikanaan kysyi, kun olin kasvattanut häntä käyttäytymään kohteliaasti, että miksi aina ne ilkeät saa porukassa suosion, jopa opettajien taholta ja ne ei huomaa minkälainen oppilaan käytös on! Jopa hymytyttöpatsaskin annettiin oppilaalle, joka todellakaan ei sitä olisi ansainnut. Mitäpä siihen voi vastata, kuin, että elämä ei ole aina reilua, mutta koeta sinä olla,kaikesta huolimatta!
    Outi,olet lämmin ja iloinen ihminen ja arvokas sellaisenaan ja ilkeiden kommentit romukoppaan!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Oikeita oppeja olet jakanut tyttärellesi <3
      Luulen, että eniten minä hämmästyin siitä miten korkeassa asemassa olevat ihmiset voivat puhua toiselle niin loukkaavasti kun minulle puhuttiin. Ihmiset joiden et usko toimivan näin. Jotenkin se järkytti eniten. Näissä minun tapauksissani haukuttiin ulkomuotoni, ruokailutottumukseni ja luonteeni sekä kyseenalaistettiin toimintatapojani. Asiatonta toimintaa kerta kaikkiaan.

      Poista
  24. Hei, olet paljon rohkeampi ja upeampi kuin ne kiusaajat! En tiedä minkä näköinen olit ennen mutta nyt ainakin olet kaunis ja se että sinua rakastetaan saa ihmisen vieläkin kauniimmaksi. Ehkä kiusaajasi eivät koe tällä hetkellä rakkautta.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ihan saman näköinen olin vuosi sitten kun tämän toisen kiusaamisen kohteeksi jouduin. Helpotusta ikävään tunteeseen olen saanut ystävältäni, joka oli saman kiusaajan kohteena ennen minua.
      Kiitos kommentistasi ♡♡♡

      Poista
  25. Piilokettuilijoille on pahinta kun olet oma upea itsesi <3 Sekös sellaisia ihmisiä ärsyttää uskoisin näin :)

    VastaaPoista